Liettua: lippu, pääkaupunki ja maaesittely

Liettua lyhyesti

Pääkaupunki

Vilnius

Quiz-manner

Eurooppa

Kielet viitetiedoissa

Liettua (virallinen kieli); muut vähemmistökielet

Valuutta

Euroa (euroa)

Väkiluku

2 888 774 (2025, Maailmanpankki)

Pinta-ala

65 300 km²

Rannikkoalueet

muut

ISO-koodit

LT / LTU

Internet-maan päätepiste

.lt

Korkein kohta

Aukštojas, noin 294 m

Riippumattomuusilmoitus

16. helmikuuta 1918

Itsenäisyyden palauttaminen

11. maaliskuuta 1990

Vilnajoki

Neris

Rannikkomaisema

Utelias paisto

Historiallinen suurvalta

Liettuan suurherttuakunta

Liettua: lipun ulkoasu, merkitys ja historia

Kolme yhtä korkeaa vaakaraitaa ovat keltaisia, vihreitä ja punaisia keskenään. Kansallislipussa ei ole vaakunaa. Niiden värit muistuttavat useita afrikkalaisia trivärejä, mutta keltainen päälle ja vihreä keskellä antaa selvän merkin Liettua.

Factbook Archive yhdistää keltaisen pellot ja auringon, vihreän metsiin ja toivoon, punaisen rohkeuteen ja sitoutumiseen kotimaahan. Yksinkertainen tricolor voidaan erottaa historiallisesta valtion lipun ratsastaja Vytis. Visassa näkyy nimenomaisesti keltaisen vihreän punainen kansallinen lippu.

Pääkaupunki : Vilnius

Vilna sijaitsee Kaakkois-Sisällä Nerisin ja Vilnian yhtymäkohdassa. Kaupungin nimi liittyy pienempään Vilnia-jokeen. Sisämaan sijainti erottaa Vilnan Riiasta ja Tallinnasta, kahdesta muusta Baltian pääkaupungista, joilla on välitön Itämeri.

Vilnan historiallinen keskus on ollut UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 1994. Kaupunki oli tärkeä keskus Liettuan suurherttuakunnan ja on monikerroksinen uskonnollinen ja kielellinen menneisyys. Tämän päivän pääkaupunkiin voidaan siis yhdistää pitkä kaupunkihistoria ilman, että kaikki aiemmat yhteisöt joutuvat yhden modernin kansallisen identiteetin piiriin.

Liettua: maantiede, historia ja kulttuuri

Liettuan maasto koostuu pääasiassa alangoista ja matalista mäkimaisemista. Aukštojan korkein kohta on vain noin 294 metriä merenpinnan yläpuolella. Jääkausi muodostaa, järvet ja joet muokkaa tilaa. Vuoristoalueiden ja Euroopan maiden välinen ristiriita on selvä: täällä vesistöt ja lempeät nousut eivät ole korkeita kulkureittejä ja huippukokoukset rakentavat maisemaa.

Liettua kuuluu Indo-Euroopan kieliperheen Baltian haaraan. Maantieteellinen nimitys "Baltic States" ei siis tarkoita kaikkien kolmen maan yhteistä kieltä: latvia on myös Baltia, viro on Uralic. Tämä erottelu ei auta vertaamaan maantieteellisiä ryhmiä ja kielellistä affiniteettia. Liettuan sisällä puolan- ja venäjänkieliset yhteisöt ovat myös osa maan historiaa.

Liettuan suurherttuakunta oli suuri poliittinen alue keskiajalla ja aikaisin nykyaikana. Nykyaikainen itsenäisyys perustettiin vuonna 1918 ja se palautettiin vuonna 1990 Neuvostoliiton vallan jälkeen. Molemmat päivämäärät näkyvät siis kansallisessa muistissa. Unescon perintö täydentää tätä poliittista historiaa kaupunkisuunnittelulla, arkeologialla, rannikkomaisemalla ja maan tieteellisellä kartoituksella.

Utelias paisto

Curonian Spit on ollut maailmanperintökohde vuodesta 2000 ja on jaettu Venäjän kanssa. Kauhea maakaistale erottaa Kurische Haffin Itämerestä. Se kuvaa veden, hiekan ja ihmisten käytön vuorovaikutusta Liettuan rannikolla.

Moderni Kaunas

Kaunas on sisällytetty maailmanperintöluetteloon vuonna 2023 modernistisen arkkitehtuurinsa ansiosta vuosina 1919-1939. Sisäänkirjautuminen keskittyy 1900-luvulle. Liettuan arkkitehtihistoria ei siis koostu yksinomaan keskiaikaisista vanhoista kaupungeista.

Struven kaari

Liettualla on rajat ylittävän Struven alueen mittauspisteet. Tämä maailmanperintökirja on historiallinen geodeettinen kartoitus. Se yhdistää maan historiallisesti pitkään pohjois-etelä-ketjuun muita Euroopan maita.

Tutki lähialueita ja niihin liittyviä paikkoja

Valko-VenäjäMinskLatviaRigaPuolaVarsovaVenäjäMoskova

Soita tämä lippu → Kaikki maaprofiilit →

Mitä opit?

Lähteet ja kuvatiedot

Tämä suomenkielinen artikkeli perustuu alla lueteltuihin virallisten organisaatioiden lähteisiin. Luvut ja jäsenyydet säilyttävät ilmoitetut viitepäivämääränsä.

Lähdetietojen päiväys: 2. marraskuuta 2026. Käännös ei muuta luvun tai jäsenluettelon viitepäivämäärää.

1. github.com/factbook/factbook.json/blob/144d6977b2b01ac1cbd220de754c0a005616760b/europe/lh.json
2. data.worldbank.org/indicator/SP.POP.TOTL
3. whc.unesco.org/en/statesparties/lt
4. github.com/mledoze/countries

Lue alkuperäinen saksankielinen esittely ↗

Lippukuvien lähteet ja käyttöluvat