Indonesia: lippu, pääkaupunki ja maaesittely
Indonesia ulottuu saarivaltiona Intian ja Tyynenmeren välillä päiväntasaajan yli. Java, Sumatra, Kalimantan, Sulawesi ja Uuden Guinean länsiosa ovat sen suuria maa-alueita. Lippu on yksinkertainen punavalkoinen kaksivärisyys; pääkaupungin tapauksessa Jakartaa täydennetään tietokilpailussa viittauksella uuteen Nusantara-pääomahankkeeseen.
Testaa tietosi →Indonesia lyhyesti
- Pääkaupunki
- Jakarta
- Quiz-manner
- Aasia
- Kielet viitetiedoissa
- Indonesia (Bahasa Indonesia); lukuisia muita kieliä, kuten Javanese ja Sundanese
- Valuutta
- Indonesian rupia (IDR)
- Väkiluku
- 285 721 236 (2025, Maailmanpankki)
- Pinta-ala
- 1 904 569 km²
- Rannikkoalueet
- muut
- ISO-koodit
- ID / IDN
- Internet-maan päätepiste
- .id
- Riippumattomuusilmoitus
- 17. elokuuta 1945
- Pääomahanke
- Nusantara Itä-Kalimantanissa
- Korkein kohta
- Puncak Jaya, 4 884 m
- Suurin pääkaupunkisaari
- Java
- Jaettu suuri saari
- Borneo
- Aikavyöhykkeet
- Kolme
Indonesia: lipun ulkoasu, merkitys ja historia
Toimitettu tietoaineisto säilyttää Jakartan, kunnes Nusantara on virallisesti siirtänyt pääomansa.
Lippu koostuu kahdesta yhtä korkeasta vaakaraidasta: punainen yläpuolella, valkoinen alla. Takki käsistä tai tähti puuttuu. Värijärjestys on ratkaiseva, koska Puolassa on valkoinen yli punainen. Monaco käyttää myös punaista yli valkoinen, mutta eroaa virallisissa mittasuhteissa.
Puna-valkoinen malli nostettiin itsenäisyysjulistuksessa 17. elokuuta 1945. Väriyhdistelmä perustuu vanhoihin historiallisiin perinteisiin, kuten Majapahitin imperiumiin. Punainen liittyy rohkeuteen ja valkoiseen puhtauteen. Nimi Sang Saka Merah Putih korostaa kahta väriä sen sijaan, että nimeäisit lisäaiheen.
Pääkaupunki : Jakarta
Jakarta sijaitsee Javan luoteisrannikolla ja on tietovisassa käytetty pääkaupunki. Kaupunki kehittyi vanhemmista kauppakeskuksista ja tunnettiin Alankomaiden vallan nojalla Bataviana. Sen sijainti Javalla yhdistää sen erityisen tiheään asuttuun saareen; se ei missään nimessä ole koko saariston maantieteellisessä keskustassa.
Nusantara on sen sijaan peräisin Itä-Kalimantanista Borneosta. Pääomalaki erottaa hankkeen pääomansiirron oikeudellisesta tehtävästä, mikä edellyttää presidentin päätöstä. Viralliset asiakirjat vuodelta 2026 kuvaavat laajentumista edelleen ja mainitsevat 2028 poliittisen pääkaupungin tavoitteena. Siksi Jakarta pysyy täällä tietovisa vastaus; Nusantara on julistettu jatkuva siirtymä oman oikeudellisen ja rakenteellisen kehityksensä.
Harjoittele tätä pääomaa →Indonesia: maantiede, historia ja kulttuuri
Indonesian saariketjut sijaitsevat useilla laattarajoilla. Tulivuoret, maanjäristykset ja hyvin erilaiset maisemat ovat siis osa maantieteellistä perusrakennetta. Suurilla saarilla on usein vuoristoisia sisätiloja ja rannikkotasanteita. Kaukaisella idässä Puncak Jaya saavuttaa 4884 metriä mukaan Factbook Archive; tämä korkea vuori maailma on hyvin erilainen kuin alangoilla Sumatran tai Kalimantan.
Meri erottaa ja yhdistää saaret samanaikaisesti. Merenkulku, kalastus ja sijainti kahden valtameren välillä ovat tyypillisiä vaihto. Indonesia jakaa Borneon Malesian ja Brunein kanssa sekä Uuden-Guinean Papua-Uuden-Guinea-Guineaan; Timor on jaettu Itä-Timorin kanssa. Saariston poliittinen yhtenäisyys ei siis tarkoita, että jokainen saari olisi täysin indonesialainen eikä että kaikki maan osat olisivat välittömästi toistensa vieressä.
Bahasa Indonesia toimii yleisenä valtion kielenä maassa, jossa on satoja muita kieliä. Tämä yhteinen näkemys on erityisen tärkeä, koska esimerkiksi Javanesella, Sundanesella, Balinesella ja Papuan kielialueilla on omat tarinansa. Kulttuuriperinnön monimuotoisuus on myös monipuolista: Borobudur ja Prambanan osoittavat buddhalais- ja hinduperinteitä, kun taas muut sivustot avaavat kaupallista, teollista tai varhaista ihmishistoriaa.
Borobudur ja Pramban
Molemmat temppeleitä tuli maailmanperintökohteita vuonna 1991. Heidän vertailunsa kuvaa erilaisia uskonnollisia perinteitä Javassa ja suojaa ajatukselta yhdestä muuttumattomasta kulttuurihistoriasta.
Komodon kansallispuisto
Kansallispuisto on ollut maailmanperintölistalla vuodesta 1991. Sen luonnonperintö täydentää kuuluisia temppelikohteita saarilla ja merialueilla.
Balin subak-järjestelmä
Subakin kastelujärjestelmän kulttuurimaisemasta tuli maailmanperintökohde vuonna 2012. Se osoittaa, miten vesijohto, yhteisöllinen organisaatio ja uskonnolliset ideat voivat muotoilla maisemaa yhdessä.
Tutki lähialueita ja niihin liittyviä paikkoja
Mitä opit?
Lähteet ja kuvatiedot
Tämä suomenkielinen artikkeli perustuu alla lueteltuihin virallisten organisaatioiden lähteisiin. Luvut ja jäsenyydet säilyttävät ilmoitetut viitepäivämääränsä.
Lähdetietojen päiväys: 2. marraskuuta 2026. Käännös ei muuta luvun tai jäsenluettelon viitepäivämäärää.
- github.com/factbook/factbook.json/blob/144d6977b2b01ac1cbd220de754c0a005616760b/east-n-southeast-asia/id.json
- data.worldbank.org/indicator/SP.POP.TOTL
- whc.unesco.org/en/statesparties/id/
- ikn.go.id/id/posts/pembangunan-tahap-ii-ikn-terus-berjalan-otorita-ikn-lakukan-evaluasi-berkala
- jdih.kemenkeu.go.id/dok/uu-3-tahun-2022/view
- github.com/mledoze/countries