Ala-Itävalta: lippu, pääkaupunki ja alueidentiteetti
Ala-Itävalta ympäröi Wieniä ja yhdistää Tonavan maisemat Waldvierteliin, Weinvierteliin ja alppikorkeuksiin etelässä. St. Pölten on moniosaisen liittovaltion pääkaupunki. Sininen-keltainen lippu, jossa on kultainen kotka, osoittaa historialliseen kansalliseen identiteettiin, kun taas neljä perinteistä neljännestä ovat vielä erityisen elävä maantieteellinen suunta.
Testaa tietosi →Ala-Itävalta yhdellä silmäyksellä
- Nimi
- Ala-Itävalta
- Maa
- Itävalta
- Profiilin tyyppi
- Itävallan liittovaltio
- Hallinnollinen paikka lähdetiedoissa
- St. Pölten
- Suuri joki
- Tonava
- Pohjoiset neljännesvuodet
- Waldviertel ja Weinviertel
- Eteläiset neljännesvuodet
- Mostviertel ja Industriefertel
- Korkein vuori
- Schneeberg, 2 076 meter
- Merkittävä Voralpenberg
- Ötscher, 1 893 meter
- Maailmanperintökohteet
- Wachau
- Raja-alue Wachauorten
- Melk ja Krems
- Rajajärvi Styriaan
- Erlaufsee
- Historiallinen neljänneskartta
- George Matthew Vischer, 1697
Ala-Itävallan lippu
Lippu on jaettu vaakasuoraan sini-keltainen. Keskellä on sininen vaakuna viiden kultaisen kotkan kanssa; yläpuolella seisoo kultainen kruunu seinän. Kotkat ovat järjestetty ja tunnustettu yhteisen ryhmän. Tämä valinta on siis vaakuna asemuoto eikä vain yksinkertainen yhdistelmä maavärit.
Muiden sini-keltaisten lippujen erottamiseksi viiden jalan vaakuna on ratkaisevan tärkeä. Sitä pidetään historiallisena maamerkkinä eikä todellisen eläimen kuvaamisena nykypäivän Ala-Itävallassa. Kruunu kuuluu nykyiseen piirustus variantti. Lippua koskevien lausumien pitäisi erottaa nämä todella näkyvät yksityiskohdat myöhemmistä väritulkinnoista.
Ala-Itävalta: Sijainti ja alueellinen rooli
Ala-Itävallan raja pohjoisessa Tšekin tasavallassa ja idässä Slovakiassa. Wien muodostaa oman liittovaltionsa, eikä se sen vuoksi kuulu Ala-Itävallan piiriin, vaikka nämä kaksi huonetta ovatkin tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Pyhä Pölten täyttää poliittisen pääkaupunkitehtävän; muilla kaupungeilla on omat historialliset ja taloudelliset painopistealueet.
Tonava kulkee maan lännestä itään. Pohjoisessa ovat Waldviertel ja Weinviertel, etelässä ovat Mostviertel ja Industriefertel. Tämä perinteinen hahmotelma auttaa ymmärtämään maisemaa. Naapurustot eivät kuitenkaan ole neljää nykyistä poliittista aluetta, eivätkä niiden rajat vastaa täysin nykyaikaisia hallintolinjoja kaikkialla.
Maisema, historia ja kulttuuri
Waldviertel ja Weinviertel viittaavat jo nimillään erilaisiin maisemaperinteisiin. Tonavan eteläpuolella kirjo vaihtelee hedelmänviljelymaisemasta Alpeja edeltävälle alueelle ja Alpeille. Lumivuori on maan korkein vuori. Tämä tarkoittaa, että Ala-Itävalta käsittää paljon enemmän kuin tasaiset tilat liittovaltion pääkaupungin ympärillä.
Wachau on osa Tonavan laaksoa Melkin ja Kremsin välillä. Viininviljely, paikat, luostarit ja linnan rauniot ovat läheisessä tilayhteydessä. Unescon kulttuurimaisema on kehittynyt, ja sen nykyinen ulkonäkö säilyttää monet historialliset kehityskerrokset. Joki on sekä yhteyslinja että perusmaisemakehys.
Historiallinen jako on mahdollista jäljittää virallisissa kartoissa. Yksi peruste on Georg Matthäus Vischersin kartta vuodelta 1697. Uudempien tietoaineistojen osalta monitulkintaisia toimeksiantoja oli mukautettava osittain kunnallis- tai aluetasolla. Tämä osoittaa, miten historialliset alueelliset käsitteet ja nykyajan geotieto yhdistyvät mielekkäällä tavalla olematta identtinen.
Wachau
Wachaun kulttuurimaisema yhdistää viinitarhoja siirtokuntiin ja monumentaalisiin rakennuksiin. Niiden arvo perustuu juuri näiden elementtien vuorovaikutukseen. Yksi luostari selittää tilan aivan yhtä vähän kuin viinitarha ilman ympäröiviä paikkoja, polkuja, rinteitä ja Tonavan kulkua.
Schneeberg ja Ötscher
Schneeberg saavuttaa 2 076 metriä, Ötscher saavuttaa 1 893 metriä. Molemmat vuoret kuvaavat Alppien aluetta Ala-Itävallassa. Ötscherin juoksuhaudat täydentävät kuvaa leikkaamalla laaksoja ja osoittavat, kuinka paljon eteläiset maisemat voivat erota pohjoisesta mäkistä ja laajemmista Tonavan alueista.
Mostviertelin järvet
Lunzer See ja Erlaufsee ovat yksi suurimmista luonnon järvistä Ala-Itävallassa. Erlaufseen kautta kulkee raja Styriaan. Tämä esimerkki osoittaa erityisesti, että luonnonvedet ja poliittiset tilat eivät aina ole yhteneviä ja että järvi voi kuulua useisiin alueellisiin olosuhteisiin.
Tutki tätä maata ja lähistön profiileja
Mitä opit?
Vie tämä lippu tietokilpailuun
Lähteet ja kuvatiedot
Tämä suomenkielinen artikkeli perustuu alla lueteltuihin virallisten organisaatioiden lähteisiin. Luvut ja jäsenyydet säilyttävät ilmoitetut viitepäivämääränsä.
Lähdetietojen päiväys: 2. marraskuuta 2026. Käännös ei muuta luvun tai jäsenluettelon viitepäivämäärää.
- noe.gv.at/noe/Persoenliche-Ausweise-Dokumente/Version_Druckvorlage_Juni_2021.pdf
- noel.gv.at/noe/Karten-Geoinformationen/NOE_Viertelsgrenzen_A3.pdf
- whc.unesco.org/en/list/970/
- noe.gv.at/noe/Geschichte-Landeskunde/Geschichte___Landeskunde.html
Linz
Innsbruck